Perniö, Salo, Varsinais-Suomi

Olen asunut koko ikäni nykyisen suurSalon alueella. Asuin elämäni ensimmäiset kymmenen vuotta Perttelissä nykyisen Salon pohjoislaidalla. Vuonna 2008 muutimme Tänne Perniöön ja asumme vanhassa kansakoulussa. Vuonna 2009 1. tammikuuta syntyi Suomen suurin kuntaliitos, jossa Perniö, Pertteli, Kisko, Kiikala, Suomusjärvi, Särkisalo, Kuusjoki, Muurla ja Halikko liittyivät Saloon. Omasta mielestäni kuntaliitoksen myötä asiat eivät ole ainakaan parantuneet. Salo sijaitsee Lounais-Suomessa, Varsinais-Suomen maakunnassa. Salon koordinaatit ovat 60,5°N ja 23°E. Salo on maantieteellisesti lähellä meren pintaa eli se on alankoa joka on vain 0-200 metriä merenpinnan yläpuolella. Kiikalassa olevalla harjualueella Hyyppäränharjulla sijaitseva Särämäki on Salon alueen ja samalla koko Varsinais-Suomen korkein paikka. Se on n. 163,9 metriä meren pinnan yläpuolella.

Hyyppäharjulla sijaitsee Särämäen lisäksi myös kultalähde. Kuva on otettu viimesyksynä, jolloin kävimme kultalähteellä ja kuva on Särämäen huipulta.

Varsinais-Suomi Salo mukaan lukien sijaitsee maassa nimeltä Suomi. Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana. Suomi on muodostaa Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa pohjoismaat.  Suomen kehyskordinaatit ovat Pohjoismaat sijaitsevat pohjois-Euroopassa. Iso osa Euroopan maanosan valtiosta kuuluu Euroopanunioniin eli EU:hun, myös Suomi kuuluu siihen. 

Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi, Norja sekä Venäjä. Rantaviivaa Suomella on paljon ja suomi rajautuu etelässä Itämereen, osittain suomen ja ruotsin välissä Perämereen, Saaristonmereen ja pohjoisessa Jäämereen.

PERNIÖ

Perniö pieni Saloon vuonna 2009 yhdistynyt kunta, joka sijaitsee Salon eteläisimmässä osassa. Perniön naapuri kuntia ovat Kemiön saari ja Raasepori. Perniön koordinaatit ovat 60°N ja 23°E. Perniö kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Salon seutukuntaan. Perniö on pieni ja kaunis paikkakunta ja mielestäni Perniön parhaita puolia on hyvät palvelut, harrastus mahdollisuudet ja meren läheisyys. Perniöön muuttomme jälkeen olen saanut täältä monta uskomattoman mahtavaa ystävää. Uskon, että voisin asua Perniön kaltaisessa paikassa myös aikuisena kun olen hoitanut opiskelun pois alta. 

KUVIA PERNIÖSTÄ

Perniön vanhaan kunnantaloon avataan kahvio, kuntosali, kokous- toimisto- ja näyttelytilat.
Tästä linkistä pääset tutustumaan Perniön kotiseutuyhdistyksen sivuille. Sivuilta löytyy mm. historiallista tietoa ja kuvia Perniöstä.

Perniön Airikintiellä

Perniön Abc ennen remonttia.

Depyytti käynti Perniön uudessä S-marketissa.

Lisää kuvateksti

Niitty Värisilmän vieressä.

Perniön keskustan leikkipuisto.

Perniön Lukio siirtyy yhteiskoulun tiloihin ensivuonna.

Nelli

Yläasteen pelikenttä ja takana näkyy Pyhän Laurin kirkko.

Kyltti kertoo kaiken.

Nuorisotalo Narikan edustalla.

Osuuspankki

Kirkonkylänala-aste.

Perniön pinta-ala on n. 419,12 neliökilometriä. Tästä maa-alaa on n. 397.27 neliö kilometriä ja loput  merta ja sisävesiä. Perniön läpi virtaa Perniönjoki, joka yhdistyy vähän myöhemmin Kiskonjokeen. Joet laskevat Perniönjokena matalaan Laukanlahteen.

Kiskon joki kulkee latokartanon kosken kautta ennen kuin yhtyy perniön joen kanssa.

Naapurissamme asuu pariskunta, joka kertoi, että he ovat lapsena uineet tässä joessa, mutta nykyään se on niin mutainen ettei siinä oikein voi uida.

Perniön joen ylikulkevan sillan alle on joku tehnyt tällaisia taideteoksia.

Tästä linkistä pääset tutustumaan tarkemmin Perniönalueen vesistöihin: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BE57F697D-0533-4878-BC45-07E317D0E5E9%7D/93144

PERNIÖN ERITYISPIIRTEITÄ

• Suuret ja laakeat pellot. Pelloilla viljellään paljon viljaa kuten vehnää ja ohraa tai sokerijuurikkaita. Myös kurkkujen, mansikoiden, herneiden ja muiden saman kaltaisten kasvien viljely on yleistä. Perniössä on paljon suuria maatiloja ja tästä linkistä pääset tutustumaan Hästön maatilaan, joka sijaitsee Särkisalossa. https://www.pirkka.fi/artikkeli/139229-ruokaa-omasta-maasta

Kuvassa: avomaan kurkkuja ja tilliä.

Kuvassa: naapurimme juuri puitu viljapelto.

• Perniössä ja muutenkin Varsinais-Suomessa on paljon hevosia ja muita kotieläimiä, kuten lehmiä, lampaita ja kanoja. Hevosien lisäksi Perniössä on paljon ratsastajia, kuten esim. Nuorten EM kultaa esteratsastuksesta vuonna 1988 voittanut Kati Hurme- Leikkonen, joka asuu vajaa parin kilometrin päässä meiltä. http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/1_2009/s51-53_heppa109.pdf Tästä linkistä pääset tutustumaan mielenkiintoiseen artikkeliin hänestä.

Kuvassa: Lemmikki kanoja.

Kuvassa: Nämä lehmät asustivat Perttelissä vuonna 2007. 

 Tämän kanin piti olla belgianjättikani, mutta myöhemmin sen kasvaessa paljastui että se oli ihan tavallinen rusakko.

• Kotiseutuni erityispiirteisiin kuuluu Meri, Meren läheisyys näkyy niin ilmastossa kuin myös työpaikoissa. Kesäisin täällä riittää ihmisiä, kun kaupunkilaiset tulvat viettämään kesälomaa merenrannoille kesämökeilleen tai purjehtimaan itämerellä. Matkailu on kesäisin tärkeä elinkeino varsinkin Merenrannoilla ja saaristoissa, kuten Kemiössä, Taalintehtaalla, Särkisalossa, Kasnäsissa.

Kasnäsissä meren rannalle on pystytetty tuulivoimaloita, jotka tuottavat ympäristö ystävällistä sähköä hyväksi käyttäen liikkuvaa ilmavirtaa eli tuulta.

• Myös kaivokset, masuunit ja ruukit kuuluvat kotiseutuni erityispiirteisiin, vaikka suurin osa niistä on jo lopetettu. Särkisalossa Förbyssä on kansainvälisen kaivosyhtiö Omyan kalkin tuotantolaitos. Myös Kiskossa on ollut aktiivista kaivostoimintaa halki historian. Kiskon Orijärven kuparikaivos oli aikoinaan suomen ensimmäinen laatuaan. Kuparia tuotettiin 1800-luvulla yli Suomen tarpeiden ja erityisen hyvälaatuista kuparia vietiin Kiskosta esimerkiksi Tukholmaan, Pietariin, Hampuriin, Bordeauxiin. Nykyäänkin Kiskossa tehdään koe kaivauksia uusien löydösten toivossa. Kiskosta on louhittu muunmuassa rautaa, sinkkiä, lyijyä, kuparia ja hopeaa. 

Hyvät vesiyhteydet, sekä vesistöjen kuten virtaavien jokien ja koskien tarjoama energia ovat omaltaosaltaan tukeneet aktiivistä kaivostoimintaa. Kaivostoiminnan tuottamaa malmia on myös jatkojalostettu eteenpäin. 

Muunmuassa Taalintehtaalla on pitkät perinteet raudan jalostukseen. Taalintehtailta vanhojen masuunirakennusten lähistöltä voi yhä lyötää sinertaviä tai vihertäviä slakikiviä. Slakikivet, joita voidaan kutsua myös masuunijätteeksi ovat raudan valmistuksen kuona-aineita. Kivimäisen koostumuksensa takia ne ovat oivia rakennusaineita ja sen takia monet rakennukset kuten Taalintehtaan kirkko ovat aikoinaan rakennettu slakikivistä.

Ruukit ovat varsinkin raudan käsittelyyn tarkoitettuja teollisuus laitoksia. Ruukkien ympärille muodostui yleensä niin kutsuttuja ruukkikyliä. Ruukkikylät olivat vauraita ja niiden erityis ominaisuuksia ovat kartanot. 

Meillä tästä hyvänä esimerkkinä on varsinais-Suomen vanhin vuonna- 1679 Perniöön perustettu Kosken ruukki. 1600-luvulla perustettiin myös Kirjakkalan, Teijon ja Pohjankylän ruukit. Tämän lisäksi 1732 Kuustoon perustettiin oma ruukkinsa ja myöshemmin 1800-luvulla saivat alkunsa Latokartanon, sekä Mathildedalin ruukit.

Tämä tekee Perniöstä Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen ruukkialueen.

• Perniön seudulla on paljon erillaisia kulttuuriympäristöjä eli ihmisten rakentamia paikkoja, sekä ihmisten muokkaamaa luonnonmaisemaa. Seuraavat paikat ovat Museoviraston luokittelemia kulttuuriympäristöjä Perniöstä:

LATOKARTANON KOSKI

Latokartanon historiallinen ympäristö ja -kosken seutu on nykyään erittäin kaunis ja monipuolinen retkeilypaikka, jossa voi nähdä niin vanhan ruukin jäänteet kuin myös Kiskojoessa asuvan saukon jäljet talvisella hangella. Latokartanon koski on merkittävä koska kosken pudotuskorkeus on jopa 17 metriä. Koskenseudulla kulkee luontopolkuja ja seudulla asustaa paljon erillaisia lintu- ja eläin lajeja.

Talvisin latokartanon kosken alajuoksulla saattaa hyvällä tuurillä nähdä saukon tai ainakin sen jalanjäljet.

KOSKEN RUUKKIALUE

Kosken ruukinalueella on kartano, kirkko, ruukki, talousrakennus ja voimalaitos. Kosken ruukki on yksityis omistuksessa ja sen omistaa von Limburg Stirum ja von Julin suvut. Kirkko, joka kuuluu Kosken ruukki miljööseen on ruukin arvokkain rakennus ja se on aikoinaan siirretty paikalleen toisesta ruukki kylästä. Nykyisin koskella harjoitetaan lihakarja taloutta, Suomen vanhin herefordkarja saapui Kosken kartanon maille 1967. Tästä pääset tutustumaan Kosken kartanon sivuille. http://www.koskis.fi/

Kuva kosken ruukki alueelta. Kuvaaja Noora